Eilen lopetin jatkuvan sohvallalöhöämisen ja muun huonon elämän ja tartuin tomerasti töihin. Eli tein itse Dusterilleni sen ensimmäisen öljynvaihdon. Kilometrit noin 12 500 ja olisi varmaan kannattanut tehdä jo 10 000 km sitten. Mutta minun huoltokirjani (käyttöönotto 11/2011) mukaan määräaikaishuolto on 20 000 km välein. Joten parempi myöhään kuin ei silloinkaan.. Seuraavassa kuvausta puuhasta niille, jotka ehkä funtsailevat ryhtyvänsä ekaa kertaa samaan puuhaan.
Ajoin auton ensin nelivedolla kakkosvitoslankunpätkistä kokoamani "korokkeen" päälle, että pääsin paremmin alle. Ensin öljytikku pois (ja tietenkin asennushiekkalaatikkoon
odottamaan), muovinen ilmanputsari irti kuminastoistaan ja siitä yhdestä pikku pultista. Sen jälkeen käänsin putsarin vasemmalle ja sidoin narulla rintapellin reikään, ettei koko ajan tuppaa tielle. Öljysuodatin on moottorin edessä ilmanputsarin alla ja tosi ahtaassa paikassa. Hankin tarkoitukseen 14 kulmaisen kuppiavaimen, joka sopi suodattimen päähän. Sitten neliön muotoisella räikkäavaimella öljynsuodatin irti. Aika vähän siitä valui vanhaa öljyä "pohjapanssarille", johtui varmaan siitä, että autolla oli juuri ajettu ja kone oli aika lämmin, jolloin öljy oli hyvin valunut öljypohjaan. "Pohjapanssarissa" on onneksi öljypropun kohdalla ovaalinmuotoinen reikä, josta propun pystyy avaamaan poistamatta pohjapanssaria. Avasin sen neliön muotoisella avaimella. Havaitsin, että tavallinen asuintalon ikkunoiden avauskahva sopii hyvin myös öljyproppuun. Proppu tulee avaimen nokassa hyvin ulos eikä onneksi ihan helposti putoa "pohjapanssarin" päälle. Vanhat öljyt valuvat reiästä hyvin ulos, joten pesuvati tai vastaava samantien alle. Käsillekin tulee aluksi loraus, joten kumihanskat auttavat asiaa. Kun öljytila tyhjä, niin proppu takaisin kiinni, uusi öljynsuodatin (tiiviste voideltuna) paikalleen ja uudet öljyt sisään. En ostanut Elfiä vaan sitä Teboil Diamondia, jossa pönikän kyljessä mm se maaginen C3-merkintä. Sitten vaan ilmanputsari takaisin paikalleen kuminastoihin, ilmaputki siihen takaisin ja se yksi pultti pääötä kiinni. Kone käyntiin, odotus, että öljynpainevalo sammuu, pieni koelenkki ja öljytikusta öljytason tarkistus ja mahdollinen lisäys oikeaan tasoon. Haalarit naulaan, suihkuun ja eikun takaisin sohvalle lukemaan miestenlehteä (mm. tekniikan maailma).
Havaitsin, että sekä öljyproppu pohjassa että öljynsuodatin oli tehdasasennuksena väännetty aika tiukkaan kiinni. Oli tosi työ vääntää ne irti. En vääntänyt uutta suodatinta enkä proppua aivan yhtä tiukkaan, koska molemmat pysyvät aiempien autojeni tuoman kokemuksen mukaan hyvin paikallaan ja vuotamatta aika kevyellä voimalla väännettyinä. Homma oli mielestäni aika helppo ja teen varmasti sen tulevaisuudessakin nyt, kun sitä ei enää tarvitse ihmetellä. Suosittelen puuhaa myös muille öljynvaihtoa aprikoiville, kyllä se onnistuu rähmäkäpäläisellekin, kun vaan saa itsensä liikkeelle
. Kertokaapa tuon homman aiemmin tehneet, että mitä kaikkia härpättimiä pitää riisua ennenkuin pääsee käsiksi öljynsuodattimeen. Missä (=kuinka vaikeassa paikassa) suodatin tarkalleen ottaen on, kun ei ainakaan heti päälle näy missään. Aukeaako helposti ja tarvitaanko "remmiavaimen" lisäksi joitain erikoiskaluja? Pohjapropun löysin helposti ja siitä saa näemmä hyvin öljyt pihalle. Entä olettekos vaihtaneet pohjapropuksi sellaisia magneettisia, jotka kerää metallilastut itseensä?
No siinä meni vanhat sekä nuoret samall' lailla.... 
